Hallinto ja rahoitus

6. Mistä eri lähteistä ammatillisen koulutuksen rahoitus koostuu?

7. Mitä eri hallinnollisia verkostoja on?

8. Miten verkostoituminen vaikuttaa rahoitukseen?

R&S: Rahoituksen lähteitä: kunta, kaupunki, hankkeet, yksityiset rahoittajat.
Opiskelijakohtaiset yksikköhinnat oppilaitoksissa.

M: Käytetäänkö ammatillisessa koulutuksessa sponsorirahoitusta? Toimisiko ainakin jossain isommissa ja laajemmin näkyvissä projekteissa?

M: Sponsorointia olen nähnyt ainakin muotoilun opinnoissa jossa pystytään sponssaamaan materiaaleja tai vaikka niin, että opiskelijat voivat tietyn projektin tiimoilta käydä tietyssä yrityksessä käyttämässä heidän laitteitaan/palveluja. Lukisin sponsoroinniksi myös esimerkiksi tiettyyn projektiin luvatun alennuksen jostakin materiaalista/palvelusta. Eli siis vaikka painotalo tulee vastaan ja antaa puoleen hintaan vedokset jne. Taidepuolella useassa galleriassa korvamerkitään kuukausi joka vuodelta valmistuvan opiskelijan näyttelyä varten. Tällöin galleriavuokrassa tullaan vastaan opiskelijaa alennuksen muodossa.

R: Voisiko Stipendirahoitus tulla enemmän myös käyttöön? Kannustaisiko vai loisiko turhia paineita lisää? Sitten löytyy vielä ainakin Nao-rahoitus (=nuoret 20-29 v. aikuiset, ilman tutkintoa olevat). Itselläni on ainakin tästä myös jotenkin outo kokemus ts. vuoden lopussa kun huomataan, että rahoitusta onkin vielä jäljellä, laitetaan pystyyn vielä uusi ryhmä, vaikkei edes opetusresursseja olisi. Eikö tätä olisi voitu suunnitella jo hyvällä budjetoinnilla vai onko tosiaankin kyseinen rahoitusmuoto niin eläväinen?

S: Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä ammatillista peruskoulutusta. Koulutuksen järjestäjät saavat  rahoitusta myös ammatilliseen lisäkoulutukseen, jonka rahoittamiseen kunnat eivät osallistu. (OKM 2016, Hallinto, ohjaus ja rahoitus.) Ammatillisessa peruskoulutuksessa rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloksena. Koulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja alakohtaisten yksikköhintojen perusteella. Ennakollinen rahoitus määräytyy kuluvalle vuodelle opiskelijaa kohti määritetystä yksikköhinnan ja edeltävän vuoden opiskelijamäärän tuloksesta. Rahoitus tarkistetaan toteutuneen opiskelijamäärän mukaiseksi aina kuluvan vuoden loppuun mennessä. (Oph julkaisu 2014, 30-34.)

Lisäksi osa rahoituksesta muodostuu tuloksellisuudesta,  jota varten lasketaan tulosindeksi. Se koostuu seuraavista asioista: työllistyminen, siirtyminen jatko-opintoihin, opintojen keskeyttämisen vähentyminen, koulutuksen läpäisyaste, opetushenkilöstön kelpoisuus ja henkilöstön kehittäminen. (OKM 2016, Hallinto, ohjaus ja rahoitus.)

M: Tuo tuloksellisuuden kautta tuleva rahoitus onkin aikamoinen suo. Itse olen saanut yliopisto-opintojen päätyttyä tietyn ajan sisällä kyselyn jossa saatesanoin kovasti pyydettiin vastaamaan koska vastausten määrä ja sitä kautta tuleva tieto vaikuttavat suoraan heidän rahoitukseensa. Kuulostaa hurjalta koska äkkiseltään voisin kuvitella ettei ihmisiä ihan kauheasti kiinnosta vastailla kaikenmaailman kyselylomakkeisiin. Mitä jos vastauksia tuleekin todella vähän ja toisella opinahjolla todella paljon?? Itseni kohdalla lomakkeen monet kysymysmuotoilutkin tuntuivat omituisilta jotka toimivat taatusti talossa toisilla aloilla hyvin, mutta taiteen puolella huomattavasti ontuvammin. Joihinkin kysymyksiin tuntui, että vastaan silkasta vastaamisen ilosta mitä sattuu kun mikään vastausvaihtoehto ei ollut soveltuva. Aalto yliopistossa tätä kyselyä ei oltu linkitetty mitenkään pakolliseksi ja tuli vasta vuosi valmistumisesta. Turun yliopistollahan yksi rahoitusta määrittelevä iso kysely on laitettu pakolliseksi osioksi jolloin vastausten määrää voidaan vakioida. Muistan myös ammattikorkeasta saaneeni vastaavanlaisia kyselyitä mutta siinä ei painotettu rahoitukseen linkittymistä vaan puhtaasti tilastollisuutta. Pahimmillaanhan tuo rahoituskikkailu voi ja vie siihen, että laatu kärsii kun halutaan opiskelijoita ulos jotta rahaa saadaan sisään.

S: HALLINTO JA RAHOITUS; Valtio ja kunnat > yksikköhinnat ja opiskelijamäärä > tuloksellisuus... R: >kulujen jakaantuminen
Yksityiset rahoittajat > sponsorit? > ....R: >stipendit
Verkostoituminen ja rahoitus > parempi työllistyminen > ... (R: >työtekijävalinnan virhearvion minimalisointi)