Yhteistyöverkostot

1. Millaisia yhteistyöverkostoja on olemassa ammatillisessa koulutuksessa?

2. Mitä hyötyjä on verkostoitumisesta?


S: Tiedän ainakin, että on olemassa sisäisiä ja ulkoisia yhteistyöverkostoja. Mitä näihin osa-alueisiin sitten kaikkea sisältyykään?

M: Käykä sisäisistä verkostoista esimerkiksi se, että oppilaitoksen opettajat omaavat laaja-alaista työkokemusta/opintotaustaa opetettavaa alaa kohden? Entä se, että tehdään yhteistyötä (kurssit, projektit, yhteiset lopputyöt) eri linjojen kanssa? Eli esimerkiksi taideakatemialla tehdään yhteisproduktio missä on opiskelijoita sirkuksen, kuvataiteen, nukketeatterin ja musiikiin linjoilta? Entä lukeutuuko yhteistyöverkostoihin esimerkiksi vierailevat luennoitsijat ja työelämänedustajien vierailut joissa kertovat yrityksistään??

R: Näkisin myös tärkeäksi yhteistyöverkostoksi kanssaopiskelijat. Etenkin aikuisopiskelussa monilla on jo laaja-alaista kokemusta työelämästä ja yhdistämällä tämä kaikki tietotaito, saadaan monialaisia osaajia jo opiskelun aikana ja tämä verkosto säilyy myös valmistumisen jälkeen. Itse ainakin omille opiskelijoilleni olen aina korostanut opiskelutovereiden rikasta verkostoa ja hyödyntämistä. Toisena tärkeänä pointtina pidän myös jo opiskelun aikana työelämän kanssa luotuja kontakteja esimerkiksi tehtävien suorittamista todellisina työelämälähtöisinä projekteina. Mitä mieltä te olette?

S: Hyviä huomioita on tullut edellä. Omalla työpaikallani yritetään koko ajan enemmän panostaa juuri tuohon M:n mainitsemaan yhteistyöhön eri linjojen/alojen kanssa. Tähän asti se ei ole vielä tuottanut kovin hyviä tuloksia, mutta ehkäpä nyt saadaan taas lisää tuulta purjeisiin aikuis- ja nuorisopuolen yhdistyttyä. Opettajat ovat tosiaan jo usein aiempina vuosina toivoneet tiiviimpää yhteistyötä eri alojen kanssa, mutta jäänyt lähinnä puheeksi.

Ulkoiseksi yhteistyöverkostoksi voi lukea varmastikin kansainväliset yhteistyöverkostot. Omassa työpaikassani ammattiopistolla on jonkin verran panostettu kansainväliseen yhteistyöhön eri hankkeiden kautta ja opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen järjestämisellä ulkomailla. Kansainvälistä toimintaa on toteutettu eri tulosalueiden tarpeiden ja resurssien mukaan. Sitä on toteutettu osana strategiaa, jonka tavoitteena on mm. organisaation suorituskyvyn ja kilpailuaseman vahvistaminen. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin rahoituksen ja muiden resurssien suhtee huono. Esim. opettajat joutuvat maksamaan omasta pussista matkat ulkomaille, jos mielivät tarkastelemaan opiskelijoita työssäoppimispaikoille ja etsimään mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita ulkomailta. Onko tämä sitten tulevaisuutta? Kansaivälisyyttä hehkutetaan koko ajan ja tiivistä yhteistyötä, mutta siihen ei pystytä järjestämään rahoitusta. Miten tällaisissa tilanteissa sitten vahvistetaan kilpailukykyä ym?

Siru Korkalan mukaan verkostoitumista voidaan pitää kustannustehokkaana toimintana, koska siitä tulevat kiinteät kustannukset voidaan jakaa eri verkoston toimijoiden kesken.  Verkostojen avulla voi saada uusia ideoita ja apua kansainvälistymisen edistämiseen oppilaitoksissa. Pitkäaikaisten verkostojen avulla saadaan luotua toimivia käytänteitä ja varmuutta esim. ulkomaanjaksojen toteuttamiseen opiskelijoille. (Oph julkaisu 2010, 20.)

R: kun googlailin aihetta, törmäsin Minna Taivassalon koostamaan esitykseen, josta ohessa poimintoja. Minna Taivassalon mukaan pedagogiseen osaamiseen ja sen kehittämiseen, ammatilliseen opetukseen liittyviä verkostoja ja yhteistyötahoja ovat seuraavia. Ensinnäkin hän piti tärkeinä verkostoina oppimisympäristön kehittämistä, työssäoppimisen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämistä sekä työelämäjaksoja. Omaa työyhteisöä, josta hän listasi mm. seuraavia verkostotyökaluja: whatsapp, kiltapeda, blogit ja oppimispelit. Ammatillisessa koulutuksessa lisäksi tärkeitä yhteistyöverkostoja ovat sosiaalinen media, Linkedil sekä oma että ryhmäjäsenyydet, Facebook, Twitter, koulutusalasta riippuen myös 3-D tulostus ja mallinnus ohjelmat ja yhteisöt. nämä kaikki vain korostuvat vielä tulevaisuudessa kun yhä enemmän toiminnot siirtyvät verkkoon. Kansainvälisistä yhteistyöverkostoista Minna Taivassalo mainitsi mm. seuraavat: CIMO, joka on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija (mm. ammatillisessa opiskelussa), AMKE, joka on ammattiosaamisen kehittämisyhdistys ja lisäksi hän mainitsi vielä yhteiset ja yleiset opetustoimen henkilöstökoulutushankkeet. 

S: Ehdotuksia mindmapin yhteenvetoon. SISÄISET VERKOSTOT > oppilaitoksen sisällä > hyödyt...
ULKOISET VERKOSTOT > kansaivälisyys, työelämäverkostot ym. > hyödyt....

R: Tuosta mun ylemmästä kappaleesta vois poimia joitakin esimerkkejä sisäisistä verkostoista ja ulkoisista verkostoista, jos siis tarvitsee ja posteriin mahtuu.